Vesipetona + ruoka-angsti

Vähemmän jäistä täällä H:n kotona, pyhpah. Kaikkea muuta. Tosissaan lenkkeily on siis edelleen katkolla. Pitäs vissiin käyä ostamassa nastat lenkkariin. Ärsyttää, ketuttaa. Räyh.

Eilen käytiin sitte uimassa, ku ei oikein muuta keksitty. Jotenki kummallisen lämmintä vettä tuolla kylpylän kuntouintialtaassa. Oon tottunu siihen että on viileää vettä niissä, tuntu että kiehuu ku ui.

En yhtään tiedä miten pitkästi uin. Uitiin n. 45 min, josta viimiset 15 min vesijuoksin. Uskaltauduin hetken mielijohteesta kokeilemaan vesijuoksua, sillä siellä altaassa ei ollu yhtään ketään meidän lisäksi. Mulla oli varmaan vesijuoksuvyö ylösalaisin ja tekniikka ihan hukassa, mutta who cares? Ihan kivaltahan tuo vaikutti, mutta ehkä uiminen on enemmän se mun juttu. Jotenki hirveän hidasta hommaa, tuntuu ettei etene ollenkaan. Tuolla kylpylässä oli se allaskin niin matala, että jossain puolen välin kohdilla alko jalat osumaan pohjaan ja joutu kääntymään takasin. Ärsyttävää.

Syöminen mulla on ihan hukassa ja seki ärsyttää. Täällä ku on, toisten ruuilla niinsanotusti, niin ei ihan kauheasti oo valinnanvaraa siinä mitä syö. Annoskoot on pysyny onneksi hallinnassa, mutta sitte on sitä kaikkea muuta. On ollu isänpäiväkakkua ja lettua ja jotain lakka-kermavaahto-hässäkkää ja yöllinen napostelukohtaus H:n kanssa. Mikä ihme siinä oikein on, että pitää änkeä ihtensä täyteen kaikkea pskaa? Ja sitte voivotella että voi voi ku ei tämä paino tipu. No ei varmaan jos vetää jottain herkkuja kaksin käsin ku tarjotaan.

Mulla on itsekuri noitten herkkujen kans kyllä täys nolla. Sillon ku niitä ei kotona tai jossaki oo, niin pystyn kyllä vallan hyvin olemaan ilman. En osta, en syö, helppo homma. Mutta sitte ku jossaki niitä on, ja niitä oikein tuputtamalla tuputetaan (kyllähän te tiiätte ne hössöttävät anopit, jotka ei ymmärrä mitä tarkottaa "ei kiitos"?) ja tuntuu että toinen loukkaantuu jos et sitä kakkua ees maista ja syö ees yhtä letun puolikasta mansikkahillolla, niin sitte ei sitä kontrollia oo ollenkaan. Se yks pala kakkua muuttuu pian kahdeksi "ihan pieneksi" ja se lettu saa toisen kaveriksi massuun.

H ei auta tilannetta yhtään, ku sillä on niitä yöllisiä "napoja". Eli se menee keittiöön ja napsii sieltä kaikkea mahollista. Vähä ruisnappisia perunasalaatilla ja juustolla ja kinkulla ja vähä sitä sun tätä. Ja kukahan idiootti sitä seuraa sinne keittiöön?! Argh. Pää kasaan nyt, nainen!

Voihan ketutus

Mulla on vaan ärsyttäny koko viikon. Räyh!

Maanantaina ärsytti ku jouduin jättämään itämaisen tanssin väliin. Mulla oli yövuoro ja heräsin ihan liian aikasin aamulla, joten meinasin nukkua ennen töihin menoa. Eli just sillon itämaisen tanssin aikaan. Noh. Ois ollu ihan sama mennä sinne tanssimaan, ku en saanu nukuttua, meni vaan pyörimiseksi koko homma.

Tiistaina ärsytti ku kävin juoksemassa ja lenkiltä tultua tuntu siltä että oisin voinu lähtiä uuestaan. Eli toisin sanoen löysäilin. Ärsytti! Oisin päässy pitemmälle ja lujempaa, mutta ei!

Keskiviikkona ärsytti ku oli tarkotus mennä salille, mutta en sitte ehtinykään. Ku päätin mennä käymään tyttöjen kans kahvilla. Oishan se pitäny tietää ettei se oo mikään lyhyt reissu. :D Olin kotona vasta kuuelta, sitte tiskaamaan ja laittamaan ruokaa ja syömään ja sitte kello oliki jo varttia vaille kaheksan. Sali menee ysiltä kiinni eikä heti syömisen jälkeen viihti lähteä repimään. Ois pitäny kattoa kelloa siellä kaupungilla pyöriessä.

Torstaina meinasi vähä ärsyttää, ku oli kurja keli. Mutta sitte paisto aurinko ja menin lenkille ja sitte ei enää ärsyttäny.

Perjantaina ei ärsyttäny ja olin hämmästyny. Oli ihan kiva päivä, kerranki aamuvuoro ja sen jälkeen kävin salilla ja uimassa. Mulla on ollu tapana ottaa "jälkilämmöt" salitreenin jälkeen, eli jonku  15-20 minuuttia polkea pyörällä tai kävellä juoksumatolla, niin tällä kertaa päätin ottaa ne jälkilämmöt altaassa.

Tänään on lauantai ja ärsyttää ku heräsin ja yrittää tulla flunssa! Ei oo nenä tukossa, mutta on semmonen tukkonen olo. Oisin halunnu mennä lenkille tänään, mutta pitää varmaan jättää se välistä tänään ja kattoa mihin suuntaan tämä etenee. Ärsyttää, en halua olla flunssassa! Lähteny niin hyvin tämä liikkuminen käyntiin, oon saanu luotua jonkunäköstä treenirytmiä, enkä haluais keskeyttää sitä nyt. Sitte on taas hankala alottaa uuestaan.

Voiko päivä enää ihanammin alkaa?

No vois. Vaikka silleen, että se päivä EI ala neljältä aamuyöllä. Mikä ihme tämä yöheräily nyt oikein on? Kerta ei kroppa ja aivot halunnu enempää nukkua niin siirryin sohvalle kirjan kanssa oottelemaan että jos vaikka uni tulis. No eihän se tullu. Mutta sitte tuli idea!

Aamu-uinnille! Meillä ku on tuo uimahalli tuossa vähä päälle 100 metrin päässä. Siis minä, vesipetojen vesipeto, en oo käyny uimassa pitkään aikaan, en ees muista millon viimeksi. Miksi en oo keksiny tätä aikasemmin? Siellä minä sitte mummojen ja pappojen kanssa uiskentelin. Ärsytti vaan eräs mies, joka jostain syystä väkisellä halusi uida siinä hitaampien kuntouimareiden kaistalla, vaikka se ohitti joka kierroksella kaikki. Ja nopeampien kaistalla oli vaan yks uimari. Ois menny sinne kaahailemaan, mur.

Jäi kyllä mukavan  freessi ja energinen fiilis. Lähti päivä kunnolla käyntiin! Toivottavasti ens yönä sitte se uniki maistuis vähä enemmän. Hermo menee jos aina heräilee aamuyöllä.