Kolmannella viikolla juoksuajat senku vaan pitenee! Joka päivällä taas sama ohjelma. Alkuun ne lämmittelyt ja loppuun jäähdyttelyt, kuten aina. Välissä kaksi kierrosta seuraavaa: 1,5 min juoksu & 1,5 min kävely ja 3 min juoksu & 3 min kävely.
Päivä 1: Pelkäsin jo ennen liikkeelle lähtöä tuota 3 minuutin juoksua. Päätin vaihtaa vähän lenkkireittiäkin ja lähdin polulle joka oltiin edellisenä päivänä löydetty ku koiran kanssa seikkailtiin. Juoksu kulki ja jaksoin kuin jaksoinki ne kolmen minuutin juoksut ilman ongelmaa! Ensimmäinen 3 min pätkä meni niin nopiasti ohi, että en ees tajunnu, toinen vielä nopiampaa. Kotona venytellessä ja tuloksia kattoessa hävetti. Oli semmonen olo että oisin voinu lähtiä vetämään toisen samanlaisen lenkin heti perään... En siis juossu niin lujaa ku oisin voinu. Matkaki lyheni huomattavasti ja oli itse asiassa lyhyempi ku ihan ensimmäisen päivän lenkki! Pääsin vaan 2,67 km. :( Hävetti, ärsytti, ketutti. Miksen vaan painanu täysillä?
Päivä 2: Uusissa lenkkivaatteissa samalle reitille kuin edellisellä kerralla. Edellisestä oppineena juoksin nopeampaa, ja sen kyllä huomasi. Sen viimisen kolmen minuutin juoksupätkän jälkeen tuntu että kuolema tulee. Siinä huomasin että viimesellä minuutilla alko tahti hidastumaan, mutta hampaita purren pistin lisää vauhita. Ja oli hyvä fiilis: mä pystyin siihen! 2,87 km ja jalat huutaa armoa.
Päivä 3: Aamulla oli vähän flunssanen olo, mutta se meni sitte ohi. Meinasin ensin että en lähe mihinkään, parantelen koko viikonlopun ja sitte maanantaina lähen taas liikkeelle. Mutta mitä pitempään istuin paikallani ja mietin että voi ku ois kiva päästä lähtemään niin sitä enemmän alko ärsyttää ja lopulta oli sitte pakko lähtiä liikkeelle! Menin vanhalle reitille ku oli jo niin pimeää ja uudella reitillä on yks mehtäpätkä missä ei oo valoja. Oli kyllä tosi mukavaa! Juokseminen tuntu kevyemmältä ku aikasemmin ja se kolme minuuttia hujahti taas hetkessä ohi. Juoksin 2,85 km.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste yhteenveto. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste yhteenveto. Näytä kaikki tekstit
7.12.2013
Couch to 5k - viikko 2
Toisen viikon juoksuohjelma oli joka päivänä sama. Alkuun ja loppuu ne 5 minuutin kävelyt, välissä 1,5 min juoksua ja 2 min kävelyä.
Päivä 1: Yövuorosta suoraan aamulenkille! Jalat oli kyllä aika puupökkelöt kun lähin liikkeelle, tuntu että eihän näillä mihinkään pääse. Koiraki pöljäili ja halusi vaan huuella kaikille vastaantulijoille ja nuohota kaikki ojanpohjat. Puolenvälin jälkeen tuli juoksuosuus, jossa tuntu että yksinkertasesti ei vaan pysty enää. En oikein meinannu saaha hengityksestä kiinni siinä, joten oli pakko ottaa pari kävelyaskelta ja keskittyä siihen hengittämiseen. Ja sitte pistin taas juoksuksi ja päästelin sen pätkän loppuun ihan reipasta tahtia. Loppumatka meniki sitte ihan kevyesti ja nopiammalla tahilla ku aluksi. Yllätyin ku katoin tuloksia, lenkille tuli mittaa 2,9 km! Luulin että ois ollu paljo lyhyempi ku alussa oli niin kankeeta.
Päivä 2: Aikanen herätys ja aamulenkille! En oikein vieläkään saa kiinni siitä hengityksestä. Vähä ennen puoltaväliä alko kylkeen pistämään. Se kyllä helpotti sitte seuraavalla kävelypätkällä. Haukon jotenki typerästi happea juostessa. Muuten oli kyllä hyvä lenkki ja hyvä fiilis. Juoksentelin 2,96 km.
Päivä 3: H:n kotimaisemissa. Lähettiin koiran kans tästä H:n kotipihasta anopin neuvomalle n. 4 km mittaselle reitille. Yhen juoksupätkän jouduin jättämään kesken, ku anopin mainitsema pieni mäki oli kaikkea muuta ku pieni! En vaan yksinkertasesti päässy ylös juosten. En oo tottunu tommosiin mäkiin, ei meilläpäin oo tommosia! :D Hengitys kulki hyvin tällä kertaa, ei pistäny kylkeen eikä mittään, jee! Luulin ettei GPS toimis täällä, hyvä että mulla edes puhelimessa on verkkoa välillä. :D Ollaan siis todella korvessa. Mutta kappas, toimihan se! Ja ilonen yllätys oli se, että sain 3 km rajan rikki! 3,05 km tuli lenkille mittaa. Jonku kymmenisen minuuttia kävelin vielä jäähyttelyn jälkeen että pääsin takasin tähän. Hyvä lenkki!
Päivä 1: Yövuorosta suoraan aamulenkille! Jalat oli kyllä aika puupökkelöt kun lähin liikkeelle, tuntu että eihän näillä mihinkään pääse. Koiraki pöljäili ja halusi vaan huuella kaikille vastaantulijoille ja nuohota kaikki ojanpohjat. Puolenvälin jälkeen tuli juoksuosuus, jossa tuntu että yksinkertasesti ei vaan pysty enää. En oikein meinannu saaha hengityksestä kiinni siinä, joten oli pakko ottaa pari kävelyaskelta ja keskittyä siihen hengittämiseen. Ja sitte pistin taas juoksuksi ja päästelin sen pätkän loppuun ihan reipasta tahtia. Loppumatka meniki sitte ihan kevyesti ja nopiammalla tahilla ku aluksi. Yllätyin ku katoin tuloksia, lenkille tuli mittaa 2,9 km! Luulin että ois ollu paljo lyhyempi ku alussa oli niin kankeeta.
Päivä 2: Aikanen herätys ja aamulenkille! En oikein vieläkään saa kiinni siitä hengityksestä. Vähä ennen puoltaväliä alko kylkeen pistämään. Se kyllä helpotti sitte seuraavalla kävelypätkällä. Haukon jotenki typerästi happea juostessa. Muuten oli kyllä hyvä lenkki ja hyvä fiilis. Juoksentelin 2,96 km.
Päivä 3: H:n kotimaisemissa. Lähettiin koiran kans tästä H:n kotipihasta anopin neuvomalle n. 4 km mittaselle reitille. Yhen juoksupätkän jouduin jättämään kesken, ku anopin mainitsema pieni mäki oli kaikkea muuta ku pieni! En vaan yksinkertasesti päässy ylös juosten. En oo tottunu tommosiin mäkiin, ei meilläpäin oo tommosia! :D Hengitys kulki hyvin tällä kertaa, ei pistäny kylkeen eikä mittään, jee! Luulin ettei GPS toimis täällä, hyvä että mulla edes puhelimessa on verkkoa välillä. :D Ollaan siis todella korvessa. Mutta kappas, toimihan se! Ja ilonen yllätys oli se, että sain 3 km rajan rikki! 3,05 km tuli lenkille mittaa. Jonku kymmenisen minuuttia kävelin vielä jäähyttelyn jälkeen että pääsin takasin tähän. Hyvä lenkki!
1.11.2013
Lokakuun haasteen yhteenveto ja vähän löpinää
Mulla oli lokakuulle 3 haastetta: hissittömyys, eväiden ottaminen töihin ja herkuttomuus.
Hissittömyys suju aluksi ihan hyvin, mutta sitte jossain puolessa välissä kuukautta aloin taas ajelemaan sillä hissillä. H menee aina sillä kuitenki, niin sitte kauppareissuilta ja muilta tullessa tuli vaan mentyä sen kans. Yksin ollessa ja varsinki lenkiltä tullessa käytin kyllä niitä portaita. Jos muistin. :D Ei siis menny ehkä ihan niin ku aattelin. Minä laiskamato oon totuttanu itteni siihen hissillä ajeluun niin hyvin, että pitäis varmaan muuttaa johonki hissittömään taloon, ettei tulis sitä käytettyä.
Eväitten kans meni huomattavasti paremmin ku tuon hissin kans. Muistin ottaa evääksi rahkaa, salaattia tai jotain muuta kevyttä sillon ku olin yövuorossa. Pariin iltavuoroon en ottanu eväitä, koska ei ollu kotona edellisen päivän jämiä ja kaipasin kuitenki jotaki vähä rahkaa tukevampaa. Sillon tein sitten itelleni kanan fileepihvejä ja wokkivihanneksia, jotka bongasin pakkasesta yhtenä kauniina päivänä ettiessäni ruokiin normaalisti käytettävää vihannessekotusta. Kerran tosin sorruin ja tein hampparin. :(
Herkuttomuus on ollu vähä niin ja näin. Ensin meni hyvin, mutta sitte iski meltdown ja tuli mässyteltyä. Sen jälkeen skarppasin, mutta tunnustan syöneeni mm. eilen juustonaksuja. Ja mahdollisesti vähä suklaata. Hyi minua.
Marraskuun haaste on vielä mietinnässä. Nyt on vielä menossa jo kolmatta viikkoa tuo liikuntaspurtti, jossa oon aaaaaaika paljo miinuksella. Ekalla viikolla liikuin sen 3 tuntia, tokalla viikolla 3 tuntia 42 minuuttia, eli niistä tulee yhteensä 6 tuntia 42 minuuttia. Oon siis kahessa viikossa onnistunu raapimaan kasaan yhen viikon spurttimäärän. Plää. Töissä on kuitenki ollu aika kiirettä, ku on ollu pari pidempää sairaslomaa, joita on pitäny paikkailla.
Juustonaksuja hain tosiaan eiliseen rapulaani. Oltiin keskiviikkona tyttöjen kans liikenteessä, ku kerranki oli kaikilla vapaata. Piti lähteä vaan pikasesti käymään, mutta toisin kävi ja olin kotona aamuviideltä. Mulla on alkoholinkäyttö ollu aika vähällä koko vuoden ja vielä vähemmällä tässä viimiset pari kuukautta, joten olotila oli aika mahtava eilen aamulla. Sitä lievittämään hain kokista (<3 br="" ennen="" ett="" h="" heit="" ihan="" in="" j="" ja="" juustonaksuja.="" kaappiin="" kaivannu="" keitti="" kerralla="" kevyesti="" koko="" kourallista="" lis="" n="" naamariin="" naksuja="" ne="" niist="" niit="" oisin="" olo="" oottamaan="" p="" paha="" pari="" pussin="" rkytt="" roskiin.="" s="" si="" sitte="" ssy="" sy="" tai="" tuli="" v="" vet="" viel="">
Hissittömyys suju aluksi ihan hyvin, mutta sitte jossain puolessa välissä kuukautta aloin taas ajelemaan sillä hissillä. H menee aina sillä kuitenki, niin sitte kauppareissuilta ja muilta tullessa tuli vaan mentyä sen kans. Yksin ollessa ja varsinki lenkiltä tullessa käytin kyllä niitä portaita. Jos muistin. :D Ei siis menny ehkä ihan niin ku aattelin. Minä laiskamato oon totuttanu itteni siihen hissillä ajeluun niin hyvin, että pitäis varmaan muuttaa johonki hissittömään taloon, ettei tulis sitä käytettyä.
Eväitten kans meni huomattavasti paremmin ku tuon hissin kans. Muistin ottaa evääksi rahkaa, salaattia tai jotain muuta kevyttä sillon ku olin yövuorossa. Pariin iltavuoroon en ottanu eväitä, koska ei ollu kotona edellisen päivän jämiä ja kaipasin kuitenki jotaki vähä rahkaa tukevampaa. Sillon tein sitten itelleni kanan fileepihvejä ja wokkivihanneksia, jotka bongasin pakkasesta yhtenä kauniina päivänä ettiessäni ruokiin normaalisti käytettävää vihannessekotusta. Kerran tosin sorruin ja tein hampparin. :(
Herkuttomuus on ollu vähä niin ja näin. Ensin meni hyvin, mutta sitte iski meltdown ja tuli mässyteltyä. Sen jälkeen skarppasin, mutta tunnustan syöneeni mm. eilen juustonaksuja. Ja mahdollisesti vähä suklaata. Hyi minua.
Marraskuun haaste on vielä mietinnässä. Nyt on vielä menossa jo kolmatta viikkoa tuo liikuntaspurtti, jossa oon aaaaaaika paljo miinuksella. Ekalla viikolla liikuin sen 3 tuntia, tokalla viikolla 3 tuntia 42 minuuttia, eli niistä tulee yhteensä 6 tuntia 42 minuuttia. Oon siis kahessa viikossa onnistunu raapimaan kasaan yhen viikon spurttimäärän. Plää. Töissä on kuitenki ollu aika kiirettä, ku on ollu pari pidempää sairaslomaa, joita on pitäny paikkailla.
Juustonaksuja hain tosiaan eiliseen rapulaani. Oltiin keskiviikkona tyttöjen kans liikenteessä, ku kerranki oli kaikilla vapaata. Piti lähteä vaan pikasesti käymään, mutta toisin kävi ja olin kotona aamuviideltä. Mulla on alkoholinkäyttö ollu aika vähällä koko vuoden ja vielä vähemmällä tässä viimiset pari kuukautta, joten olotila oli aika mahtava eilen aamulla. Sitä lievittämään hain kokista (<3 br="" ennen="" ett="" h="" heit="" ihan="" in="" j="" ja="" juustonaksuja.="" kaappiin="" kaivannu="" keitti="" kerralla="" kevyesti="" koko="" kourallista="" lis="" n="" naamariin="" naksuja="" ne="" niist="" niit="" oisin="" olo="" oottamaan="" p="" paha="" pari="" pussin="" rkytt="" roskiin.="" s="" si="" sitte="" ssy="" sy="" tai="" tuli="" v="" vet="" viel="">
29.10.2013
Couch to 5k - viikko 4
Taas on koko viikon sama ohjelma. Alkuun ja loppuun 5 min kävelyt. Ja sitten vähän juostaan:
Päivä 1: Edellisestä juoksusta oli yli viikko, joten aattelin lähteä rauhallisesti liikkeelle ja juosta ihan rauhalliseen tahtiin. Silleen kroppaa kuunnellen. Alkumatka meniki ihan kivasti, vauhti ei ollu mikään päätä huimaava mutta pääsin joka juoksuosuuden loppuun. Kunnes tuli se viiminen. Ja ihan pienen pieni ylämäki. Ja pohkeet jämähti semmoseen jänkkiin, etti siitä juoksusta tullu enää mitään. Koitin pysähtyä ja venyttää, mutta ei. Koitin pysähtyä, venyttää vähä lisää ja kävellä hetki, mutta ei edelleenkään. Oli pakko luovuttaa ja kävellä loppuun se pätkä. Vähä meinasi ärsyttää, sillä samaista mäkeä on kyllä juoksenneltu ennenki ilman mitään ongelmaa. Juoksentelin kuitenki semmosen 2,92 km, että silleen ihan hyvä! Näin niinkö viikon tauon jälkeen.
- 3 min juoksu
- 1,5 min kävely
- 5 min juoksu
- 2,5 min kävely
- 3 min juoksu
- 1,5 min juoksu
- 5 min juoksu
Päivä 1: Edellisestä juoksusta oli yli viikko, joten aattelin lähteä rauhallisesti liikkeelle ja juosta ihan rauhalliseen tahtiin. Silleen kroppaa kuunnellen. Alkumatka meniki ihan kivasti, vauhti ei ollu mikään päätä huimaava mutta pääsin joka juoksuosuuden loppuun. Kunnes tuli se viiminen. Ja ihan pienen pieni ylämäki. Ja pohkeet jämähti semmoseen jänkkiin, etti siitä juoksusta tullu enää mitään. Koitin pysähtyä ja venyttää, mutta ei. Koitin pysähtyä, venyttää vähä lisää ja kävellä hetki, mutta ei edelleenkään. Oli pakko luovuttaa ja kävellä loppuun se pätkä. Vähä meinasi ärsyttää, sillä samaista mäkeä on kyllä juoksenneltu ennenki ilman mitään ongelmaa. Juoksentelin kuitenki semmosen 2,92 km, että silleen ihan hyvä! Näin niinkö viikon tauon jälkeen.
Päivä 2: Edellisestä juoksusta vierähtäny taas vähä turhan monta päivää. Oltiin viikonloppu kotimaisemissa äitin ruuilla. H lähti mukaan kirittäjäksi. Aluksi juostiin ehkä vähä turhanki nopeasti, H:lla on parempi kunto ku mulla ja se vähä niinkö määräsi tahdin. Sinnittelin kuitenki perässä sen koko 3 minuuttia, hyvä minä! Toinenki juoksuosuus mentiin yhessä, mutta kolmannen alussa H:lle tuli vissiin vähä tylsää ja se lähti vauhilla eelle. Mulla sitte se tahti hiipu ku jäin yksin, mutta pääsin kuitenki loppuun asti ne loppupätkät. Hyvä minä! Kirittäjästä oli selvästi apua, sillä tein uuden ennätyksen! 3,51 km!
Päivä 3: Ennen lenkille lähtöä mietein että hetkinen. En kait minä tarvi mittään H:ta kirittämään juoksussa. Oon junnannu siinä vähä alle 3 kilometrissä, enkä oo päässy siitä yli. Noh, päätin että juoksen joka pätkän niin nopeeta ku pääsen, loppuun asti, ja kuolen sitte siinä välissä. Ja minä tein sen! Onnistuin vaientamaan sen pään sisällä asuvan äänen, joka hokee että "et sä jaksa, et sä pysty tähän, unoha koko homma". Aina ku se alko puhumaan, niin päätin että juoksen vielä seuraavan lyhtypylväiden välin, ja sitte vielä seuraavan, ja juoksen vielä tämän biisin loppuun ja niin edelleen. Ja sitte olinki yhtäkkiä juossu aina sen koko pätkän. En ihan yhtä pitkälle päässy ku H:n kanssa, mutta 3,3 km on silti ihan hyvä.
Päivä 3: Ennen lenkille lähtöä mietein että hetkinen. En kait minä tarvi mittään H:ta kirittämään juoksussa. Oon junnannu siinä vähä alle 3 kilometrissä, enkä oo päässy siitä yli. Noh, päätin että juoksen joka pätkän niin nopeeta ku pääsen, loppuun asti, ja kuolen sitte siinä välissä. Ja minä tein sen! Onnistuin vaientamaan sen pään sisällä asuvan äänen, joka hokee että "et sä jaksa, et sä pysty tähän, unoha koko homma". Aina ku se alko puhumaan, niin päätin että juoksen vielä seuraavan lyhtypylväiden välin, ja sitte vielä seuraavan, ja juoksen vielä tämän biisin loppuun ja niin edelleen. Ja sitte olinki yhtäkkiä juossu aina sen koko pätkän. En ihan yhtä pitkälle päässy ku H:n kanssa, mutta 3,3 km on silti ihan hyvä.
29.9.2013
Couch to 5k - viikko 1
Ensimmäinen viikko Couch to 5k-appin käyttöä takana! Joka päivänä oli sama ohjelma: ensin 5 minuutin alkulämmittely, 1 minuutti juoksua, 1,5 minuuttia kävelyä ja lopuksi 5 minuutin jäähdyttely. Vaikutti helpolta ja kevyeltä alulta. Otin matkaan erillisen askelmittarin, kun tuosta appista ei sitä löydy.
Päivä 1: Hirveällä innostuksella liikkeelle! Fiilis oli hyvä melkein koko lenkin ajan. Pari viimistä juoksuosuutta oli kyllä niin tervassa tarpomista, varsinki tokavikan aikana meinasin jo luovuttaa. Mutta hammasta purren painoin eteenpäin ja olihan se aika hyvä se fiilis ku kuulokkeista kuulu "workout complete"! Kyllähän sitä voi ihminen vaan olla rapakunnossa. Matkaa kerty 2,69 km ja askeleita 4050.
Päivä 2: Onneksi en kattonu ikkunasta ulos ennen liikkeelle lähtöä. Ulkona oli tuhnu keli, mutta koska huomasin sen vasta ulkona niin lähin kuitenki! Alkumatkasta tihutteli vettä, mutta onneksi se loppu aika pian. Oikea pohje oli jostain syystä jankissa, mutta aukes sitte ekan juoksuosuuden jälkeen. Ekana päivänä kenkä vähä hiersi jalkaa, ja mietein jo sillon että pitää varmaan uuet lähtiä hakemaan. Nyt pääsin puoleen väliin lenkkiä ja huomasin että molempiin jalkoihin sattuu. Vasemmassa jalassa on nyt mojova rakko, jippii. Oikeaan jalkaan tuli vaan vauvarakko. Rakkojen takia toisen päivän lenkki oli lyhyempi ku ekana päivänä. Matkaa kerty 2,41 km ja askeleita 3901.
Päivä 3: Hirveä väsy parin yövuoron jälkeen. Sänky houkutteli enemmän ku lenkkipolku, mutta revin itteni väkisellä liikkeelle. Olihan niitä uusia lenkkareita pakko testata, enkä halunnu venyttää tätä viimistä päivää ens viikon puolelle. Viikko on viikko, eikä mikkään puoltoista! Loppujen lopuksi oli hyvä ja kevyt fiilis juosta. Sain heti alussa hengityksestä kiinni ja kaks viimistä juoksuosuutta juoksin niin lujaa ku jaloista vaan pääsin! Matkaa kerty 2,72 km, askelmittari jäi kotiin niin ei oo askelista mitään hajua.
Hyvällä fiiliksellä kohti seuraavaa viikkoa!
Päivä 1: Hirveällä innostuksella liikkeelle! Fiilis oli hyvä melkein koko lenkin ajan. Pari viimistä juoksuosuutta oli kyllä niin tervassa tarpomista, varsinki tokavikan aikana meinasin jo luovuttaa. Mutta hammasta purren painoin eteenpäin ja olihan se aika hyvä se fiilis ku kuulokkeista kuulu "workout complete"! Kyllähän sitä voi ihminen vaan olla rapakunnossa. Matkaa kerty 2,69 km ja askeleita 4050.
Päivä 2: Onneksi en kattonu ikkunasta ulos ennen liikkeelle lähtöä. Ulkona oli tuhnu keli, mutta koska huomasin sen vasta ulkona niin lähin kuitenki! Alkumatkasta tihutteli vettä, mutta onneksi se loppu aika pian. Oikea pohje oli jostain syystä jankissa, mutta aukes sitte ekan juoksuosuuden jälkeen. Ekana päivänä kenkä vähä hiersi jalkaa, ja mietein jo sillon että pitää varmaan uuet lähtiä hakemaan. Nyt pääsin puoleen väliin lenkkiä ja huomasin että molempiin jalkoihin sattuu. Vasemmassa jalassa on nyt mojova rakko, jippii. Oikeaan jalkaan tuli vaan vauvarakko. Rakkojen takia toisen päivän lenkki oli lyhyempi ku ekana päivänä. Matkaa kerty 2,41 km ja askeleita 3901.
Päivä 3: Hirveä väsy parin yövuoron jälkeen. Sänky houkutteli enemmän ku lenkkipolku, mutta revin itteni väkisellä liikkeelle. Olihan niitä uusia lenkkareita pakko testata, enkä halunnu venyttää tätä viimistä päivää ens viikon puolelle. Viikko on viikko, eikä mikkään puoltoista! Loppujen lopuksi oli hyvä ja kevyt fiilis juosta. Sain heti alussa hengityksestä kiinni ja kaks viimistä juoksuosuutta juoksin niin lujaa ku jaloista vaan pääsin! Matkaa kerty 2,72 km, askelmittari jäi kotiin niin ei oo askelista mitään hajua.
Hyvällä fiiliksellä kohti seuraavaa viikkoa!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)