21.9.2013

Voihan vuorotyö

Vuorotyö ei todellakaan auta tässä yrityksessä. Eilisen pitkäksi venähtäneen illan (yön) jälkeen oli turha yrittää herätä aikasin aamulla reippailemaan. Heräsin vasta puoli kahdelta ja iltavuoro alkoi kolmelta, niin eipä siinä oikein kauheasti ehtinyt mitään tekemään. Pikaisesti koiran kanssa ulos ja se siitä. Nyt illallakaan en jaksa enää aktivoitua, kun olin kotona vasta puoli kahdeltatoista. Ei oikein huvita lauantaiyönä lähtiä seikkailemaan tuonne pimeille lenkkipoluille... Vaikka onki koira turvana.

Syömäpuoliki on ollu vähä sitä sun tätä. Aamupalan onnistuin kuitenkin tunkemaan kurkusta alas, vaikka useimmiten vastaheränneenä ei oikein tuo ruoka maistu. Murot menee yllättävän hyvin alas, ja uskottelen itelleni että Cheeriosit on suhteellisen terveellisiä (ainaki jos vertaa johonki sokerikuorrutettuihin muroihin).

Että ehkä tämä tästä. Huomenna vasta yövuoroon, niin ehtii jopa käymään kunnolla lenkillä kun heräilee iltapäivästä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti