Nyt ei voi sanoa muutako huhhuh! Pääsin seittemältä yövuorosta ja ku tätä virtaa tuntuu jostaki riittävän, niin päätin lähteä koiran kans kävelylle. Monesti ku meinaa mennä vaan sängyssä pyörimiseksi jos yrittää suoraan nukkumaan. Liikaa energiaa ja liikaa kaikkia ajatuksia surisemassa päässä ja sitte sitä huomaa että kello on yheksän ja makaat edelleen sängyssä miettimässä että jäiköhän jotaki kuitenki tekemättä. Joskus ennenkin tullu hetken mielijohteesta lähettyä aamukävelylle töistä päästessä.
Ulkona oli ihan mieletön keli! Keltasia lehtiä joka paikassa ja aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta ja ihanan raikas ja kirpsakka keli. Pipokeli! Ei haitannu yhtään että jouduin reilusti yli puolet lenkistä roudaamaan koirankakkapussia kädessä ku reitille ei sattunu yhtäkään roskista. Eikä haitannu että oma pipo oli hukassa ja jouduin lainaamaan H:n pipoa joka ei istunu mitenkäänpäin. Eikä haitannu ettei kuulokkeet ollukaan tuulitakin taskussa niinku muistelin ja "jouduin" kävelemään kaikessa hiljaisuudessa ajatuksiin eksyneenä.
Ainoa miinuspuoli tässä oli se, että ennen kaheksaa tuossa reitillä mitä pitkin mentiin käy ihan hillitön kuhina! Pyöräilijöitä suhasi varmaan parikymmentä ohi. Ja ku tämä pöljä koira osaa kävellä vaan "väärällä" puolella tietä, eli vasemmassa reunassa, niin oltiin vähä tien tukkona.
Niin ja se eilinen jumppa tosiaanki tuntuu. Pylly jumissa vaikka venyttelin!
Nyt vähä raejuustoa koneeseen näin aamupalana ja unille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti